Vaatimattomista lähtökohdista kansainväliseksi brändiksi – IKEA-historia pähkinänkuoressa

Yrityksemme juuret

Ingvar Kamprad perusti yrityksemme vuonna 1943 ollessaan vain 17-vuotias. Hän myi muun muassa kyniä ja lompakoita. Hänen kotipaikkansa Smoolanti oli metsäinen ja maaperältään kivinen paikka. Ankara elämä oli muovannut alueen asukkaista sitkeitä ja neuvokkaita, ja he osasivat hyödyntää vähäiset resurssit tehokkaasti. Samat ominaisuudet ovat aina olleet myös IKEA-konsernin toiminnan keskiössä.

Huokeat hinnat ja laadukkaat tuotteet

IKEA-organisaation perustajan Ingvar Kampradin tavoitteena oli aina pitää hinnat mahdollisimman edullisina laadusta tinkimättä. Hän tiesi joidenkin kilpailijoidensa pitävän hinnat alhaisina laadun kustannuksella, mutta hän itse ei ollut valmis toimimaan samoin. Vuosien 1948–1949 Ikéa-nytt-nimisessä esitteessä Ingvar kertoi, miten yrityksen oli mahdollista myydä tuotteitaan niin edullisesti. ”Pystymme pitämään hintamme maan edullisimpina suuren tuotevolyymin, tehtaiden suoratoimitusten ja erittäin alhaisten toimintakulujen ansiosta”. Ingvarin alkuperäinen ajatus edullisesta hinnasta ja laadukkaista tuotteista on yhä yksi IKEA-kulttuurin ja ‑identiteetin kulmakivistä.

Litteiden pakkausten maailmanvalloitus alkaa

Huonekalukuljetusten korkea hinta ja tuotteiden suuri vaurioitumisaste kuljetuksen aikana olivat ikuinen piikki Ingvarin lihassa. Vaikka muualla maailmassa myytiin jo itse koottavia huonekaluja, trendi ei ollut vielä rantautunut Ruotsiin. Vuonna 1953 IKEA otti käyttöön litteät pakkaukset. Itse koottavat tuotteet osoittautuivat suosituiksi, ja ne tarjosivat ratkaisun kalliiden kuljetuskustannusten kitkemiseksi.

Demokraattinen suunnittelu

IKEA-organisaation toimintaa on aina ohjannut pyrkimys myydä laadukkaita tuotteita edulliseen hintaan. Hinnan ja laadun lisäksi IKEA-tuotteiden kehityksessä huomioidaan kolme muutakin seikkaa: toiminnalliuus, muotoilu ja vastuullisuus. Kun kaikki viisi osa-aluetta ovat tasapainossa, tuote on suunniteltu demokraattisesti. Demokraattisen suunnittelun käsite otettiin virallisesti käyttöön Milanon huonekalumessuilla vuonna 1995, ja siitä saakka olemme hyödyntäneet sitä tuotteidemme kehityksessä ja arvioinnissa.

Kylläinen asiakas on tyytyväinen asiakas

Vielä kesäkuussa 1960 IKEA-tavarataloissa oli tarjolla vain kahvia ja kylmää syötävää. Vuoden loppuun mennessä IKEA-ravintoloiden keittiöt olivat jo kattavasti varusteltuja – niissä oli jopa mikroaaltouuni, joka oli tuohon aikaan vielä uusinta uutta. Ravintoloista sai niin hampurilaisia ja muuta lämmintä purtavaa kuin á la carte ‑aterioitakin. Ajatus lähti siitä, kun Ingvar huomasi ihmisten lähtevän tavaratalosta lounasaikaan syömään Älmhultin ravintoloihin ja katukeittiöihin – heidän ostoksensa jäivät kesken. Ingvar tajusi, että nälkäiset asiakkaat ostivat vähemmän... vatsa tyhjänähän on tunnetusti vaikea toimia.

IKEA laajenee ja uudistuu

• 1950–1959: IKEA laajensi toimintaansa Ruotsissa.
• 1960–1969: Tanskaan ja Norjaan avattiin tavarataloja.
• 1970-luku: Yritys jatkoi laajenemistaan Skandinavian ulkopuolelle, muun muassa Alankomaihin, Australiaan, Hongkongiin, Itävaltaan, Japaniin, Kanadaan, Kuwaitiin, Saksaan, Singaporeen ja Sveitsiin.
• 1980-luvun alku: Ingvar Kamprad etsi omistajuusrakennetta, joka mahdollistaisi täydellisen riippumattomuuden ja liiketoiminnan pitkän aikavälin kehityksen. Omien sanojensa mukaan hän pyrki antamaan IKEA-brändille ”ikuisen elämän”. Hänen ratkaisunsa oli erottaa vähittäismyyntitoiminnan, IKEA-konseptin ja IKEA-brändin omistajuus ja pitää ne erillisinä liiketoimintaryhminä, jotka toimivat franchise-järjestelmässä.
• 1996 Suomen ensimmäinen IKEA-tavaratalo avattiin Espooseen.

Mistä nimi IKEA oikein on peräisin?

IKEA on saanut nimensä perustajansa Ingvar Kampradin nimikirjaimista sekä hänen kotitilansa Elmtarydin ja läheisen Agunnarydin kylän nimien ensimmäisistä kirjaimista.

Ennen vuoden 2018 uudistusta logoa ei ollut muokattu sitten 1980-luvun. Viimeisimpien muutosten tarkoitus oli parantaa sen luettavuutta ja varmistaa värien yhdenmukaisuus eri alustoilla digiaikana. Nykyään saman logon täytyy näyttää hyvältä niin mobiililaitteen näytöllä, tavaratalon sisäänkäynnin yllä kuin paperikassin kyljessäkin.