Tuetaan yhdessä uhanalaisia eläimiä

Uhanalaiset eläinlajit ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon ja kadota luonnosta. WWF suojelee uhanalaisia lajeja ja niiden elinympäristöjä monin keinoin. Tavoitteena on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen.

Öisessä kuvassa seikkailee SKOGSDUVA-malliston pehmolelueläimiä. Kuvassa näkyy pöllö, naali sekä saukkoja.

IKEA lahjoittaa yhden euron jokaisesta ostamastasi pehmolelusta

IKEA lahjoittaa jokaisesta 13.10.-30.11. myydystä pehmolelusta 1 euron WWF:n työlle uhanalaisten lajien suojeluun Suomessa. Tutustu alta eläinlajeihin, joita tuetaan lahjoituskampanjalla.

Kuinka hyvin tunnet jo kiljuhanhen ja itämerennorpan?

Lue lisää kiljuhanhesta WWF.fi (linkki aukeaa uuteen ikkunaan)

Kiljuhanhi

Kiljuhanhi on yksi Suomen ja Pohjoismaiden uhanalaisimmista pesimälinnuista, ja laji on myös maailmanlaajuisesti uhanalainen. Pitkän suojelutyön ansiosta Pohjolan kiljuhanhikanta kääntyi 2000-luvulla alueellisen sukupuuton partaalta kasvuun. Tällä hetkellä lajin voi nähdä Suomessa vain muuttomatkoilla. Toiveissa on, että Norjan kannan vahvistuessa laji pesisi jälleen myös Suomen Lapissa.

WWF Suomen kiljuhanhityöryhmä on merkittävässä roolissa lajin suojelutyössä. WWF auttaa lajia muun muassa inventoimalla potentiaalisia pesimäalueita Pohjois-Lapissa ja kouluttamalla uusia ihmisiä inventointiin. Ympäristöjärjestö seuraa kevättarkkailuilla kannan kehitystä ja edelliskesän poikasten selviytymistä sekä tutkii kiljuhanhia gps-lähettimien avulla. Lisäksi WWF torjuu kiljuhanhen metsästystä sekä valistaa lajin suojelun tärkeydestä.

Kuva © Tapio Kostet / WWF

Lue lisää kiljuhanhesta WWF.fi (linkki aukeaa uuteen ikkunaan)

Lue lisää itämerennorpasta WWF.fi (linkki aukeaa uuteen ikkunaan)

Itämerennorppa

Itämerennorppa oli aikanaan Itämeren runsaslukuisin hyljelaji. Reilut sata vuotta sitten itämerennorppia oli arvioiden mukaan noin 200 000 yksilöä. Pitkään kestänyt liiallinen pyynti ja ympäristömyrkkyjen aiheuttama lisääntymiskyvyttömyys romahduttivat kannan 1900-luvun lopulla muutamaan prosenttiin alkuperäisestä. Itämerennorpan kokonaiskanta on edelleen vain kymmenisen prosenttia entisestä, ja se on pirstoutunut erillisiksi osakannoiksi, joista vain Perämeren kanta on ollut hitaasti kasvava.

Ilmastonmuutoksen myötä yleistyneet jäättömät talvet vaikeuttavat norppien pesintää, joten WWF auttaa lajia tekemällä keinopesäkokeiluja. Ympäristöjärjestö tekee myös norppalaskentoja, kehittää kannankartoituksia ja suojelua tehokkaammiksi, vaikuttaa lajin metsästyspäätöksiin sekä tukee tutkimusta, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja kuvata Itämerennorppia Saaristomerellä.

Kuva © Petteri Tolvanen / WWF

Lue lisää itämerennorpasta WWF.fi (linkki aukeaa uuteen ikkunaan)

Lahjoituskampanjassa tuettavien lajien tiedot: WWF Suomi (linkki aukeaa uuteen ikkunaan)

SANDLÖPARE-mallistossa seikkailee savannin uhanalaiset eläimet

SANDLÖPARE-malliston kautta pääset tutustumaan joukkoon kiehtovia eläimiä. Seikkailuissa on mukana nopeasti pinkova gepardi, puissa kiipeilevä simpanssi, korkea kaulainen kirahvi ja pieni, mutta vikkelä nelisormimagnusti.

Katso kaikki SANDLÖPARE-tuotteet

Tervetuloa savannille

Noin 20 % maapallon pinta-alasta on savannia. Savanneja esiintyy lämpimissä ilmastoissa – aavikoiden ja metsien välisillä alueilla – muun muassa Afrikassa, Australiassa, Etelä-Amerikassa ja Aasiassa. Sille ominaisia ovat ruohotasangot, harvakseltaan kasvavat puut ja sateiden keskittyminen yhteen vuodenaikaan. Ja tietty villieläimet!

Villieläimien uskomattomat ominaisuudet auttavat niitä selviytymään Afrikan kuumilla ja joskus vaarallisillakin savanneilla. Kuten gepardi, jonka kynnet toimivat juoksukenkien piikkien tapaan, tai nelisormimangusti, jonka silmien alla olevat mustat läikät vähentävät auringon häikäisyä. Supervoimistaan huolimatta monet näistä eläimistä ovat kuitenkin uhanalaisia.

Svengaava ja herkkä simpanssi

Simpansseilla on melkein samat geenit kuin ihmisillä – jopa 98 %! Ne osaavat näyttää tunteitaan, ja halailevat toisiaan, ihan kuten mekin. Ne nauttivat myös keppostelusta ja kommunikoivat eleillä, äänillä ja ilmeillä. Niillä on työkalujen käyttöön ja tarttumiseen sopivat peukalot ja varpaat.

Vaikka simpanssien metsästys on kiellettyä, joillakin alueilla Afrikassa villieläinten liha on yhä pääasiallinen proteiininlähde. Simpanssit voivat sairastua myös samoihin tauteihin kuin ihmisetn kuten flunssaan ta iebolaan. Siksi on tärkeää, etteivät ihmiset häiritse niiden elämistä liikaa, esimerkiksi liiallisella turismilla, jotta simpanssit voivat pysyä terveinä ja turvassa.

Neljä SANDLÖPARE-simpanssipehmolelua hengailee puun ympärillä auringonlaskun edessä.

Nopea mutta hauras gepardi

Gepardi on maailman nopein maanisäkäs, se voi juosta yhtä nopeasti kuin ihmiset ajavat autolla, jopa 110 kilometriä tunnissa! Sillä on pitkät jalat ja solakan ruumiinrakenne, mikä auttaa sitä juoksemaan hurjaa vauhtia. Gepardilla on beige turkki, jossa on paljon mustia pilkkuja.

Vaikka gepardit ovatkin taitavia metsästäjiä, niiden elämä ei silti ole helppoa. Ihmiset rakentavat peltoja ja kyliä alueille, joilla gepardit ennen metsästivät ja asuivat. Niiden elinalueiden pienentyessä ne joutuvat kilpailemaan myös muiden petoeläinten kanssa, jotka voivat viedä heidän saalinsa tai uhkaavat niiden pentuja.

Beige SANDLÖPARE-pehmogepardi pentujensa kanssa ulkona savannilla.

Pitkä ja tärkeä kirahvi

Kirahvi on maapallon pisin eläin! Tunnistanet sen pitkästä kaulasta ja keltaruskeasta täplikkäästä turkista. Se yltää akaasiapuiden korkeimpiin oksiin ja sen 50 senttimetriä pitkän, kovan ja sinimustan kielen ansiosta piikit eivät vahingoita sitä.

Kirahvit ovat tärkeitä luonnolle, koska ne auttavat puita pysymään terveinä karsimalla puiden oksia ja levittämällä niiden siemeniä. Viime vuosikymmeninä kirahveja on luonnossa yhä vähemmän, koska niiden elintilaa on vähennetty laidunmaiden ja ihmisten rakentamien alueiden takia.

Kolme SANDSLÖPARE-kirahvipehmolelua auringon valaisemalla savannilla.

Fiksu, sääherkkä nelisormimangusti

Monet muut eläimet pitävät nelisormimangusteja saaliinaan, joten ne ovat aina hieman varuillaan. Be ovat aina tarkkoina ympäristönsä suhteen. Jos ne näkevät petoeläimen, ne käyttävät erilaisia varoituskutsuja sen mukaan, tuleeko vaara taivaalta tai maata pitkin. Tämän ansiosta muut lauman jäsenet osaavat reagoida: jos kyseessä on lintu, paras puolustus on piiloutua maan alle. Jos taas kyseessä on käärme, lauma kokoontuu yhteen ja ajaa sen pois!

Nelisormimangusti ei ole vaarantunut tai uhanalainen laji. Niiden elinympäristö ja ravinto ovat kuitenkin ilmastosta riippuvaisia. Kuivuus ja eläinten kotikoloihin tulvivat sateet voivat vaikuttaa niiden selviytymiseen merkittävästi. Siksi mangustien täytyy olla sopeutuvaisia ja kekseliäitä selviytyäkseen vaihtelevissa olosuhteissa.